Historia
Porin Reposaari on omaleimaisen idyllinen saari, joka on tunnettu kauniista luonnostaan ja merellisestä ilmapiiristään. Noin tuhannen asukkaan merihenkinen puutalokaupunginosa tunnetaan myös lempinimellä Räpsöö.
Reposaaren sahan historiaa
Reposaaren sahan historia juontaa juurensa vuoteen 1872, kun Senaatti myönsi sille privilegion. Porin maistraatti vuokrasi sahaa varten Ison ja Pienen Leppäkarin alueet 50 vuodeksi. Säännöt Reposaaren Höyrysaha Osakeyhtiölle (Räfsö Ångsås Aktiebolag) vahvistettiin vuotta myöhemmin, ja saha valmistui vuonna 1873. Nopeasti sen maine kasvoi, ja vuonna 1875 tehty laajennus nosti sen Suomen suurimpien sahojen joukkoon. Sahan menestyksekäs toiminta vaikutti paitsi alueen elinkeinoelämään myös saaren asukasluvun kasvuun. Reposaari oli tuolloin Suomen suurin sahatavaran vientisatama, jossa liikennöivät myös muiden kaupungin sahojen tuotteet.
Kuitenkin kohtalokas palo vuonna 1901 tuhosi sahan, mutta sen tilalle rakennettiin uusi ja moderneempi kuusiraaminen saha, joka käsitti myös tiilestä rakennetun voimalan. Vuonna 1919 sattuneen lautatarhan palon yhteydessä sahan konttori ja virkailijoiden asuinrakennus kärsivät vahinkoja, mutta uusi konttorirakennus, Sahala-nimellä tunnettu virkamiesten asuinrakennus ja ulkorakennus rakennettiin sahan yhteyteen 1920-luvun alussa.
Kuvista vuodelta 1922 nähdään, että alkuperäiset julkisivut olivat tummia, luultavasti punamullalla maalattuja, kun taas puitteet ja listat olivat valkoisia.
Reposaaren saha jatkoi menestyksellistä toimintaansa vuosikymmenten ajan, mutta vuonna 1974 se suljettiin lopullisesti. Vaikka aikoinaan maan tärkeimpiin suursahoihin lukeutunut saha paloi vuonna 1995, sen savupiippu on ainoa jäljelle jäänyt muistomerkki entisestä loistosta.
Porin kaupunki hankki sahan konttoriin liittyvät rakennukset, ja vuosina 1980-luvulla päärakennus kunnostettiin toimistotiloiksi. Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus aloitti toimintansa kiinteistössä vuonna 1989, ja myöhemmin alueelle rakennettiin kookas kasvihuone tutkimuskäyttöön. Reposaaren Kukka ja Lahjatavara toimi kiinteistössä vuosina 2012-2019, tarjoten myös majoituspalveluita päärakennuksen yläkerrassa ja Sahalassa.
Kaupunki myi kiinteistön vuonna 2019, ja sen osti Rakennustoimisto Oy Länsiväylä Ab.
Rakennuksen vaiheikas historia, palot ja muutokset ovat jättäneet jälkensä, mutta osa alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt, kuten vanhat väliseinät ja moniruutuiset ikkunat. Reposaaren saha jää elämään historiaan merkittävänä osana Suomen metsäteollisuuden kehitystä ja Porin alueen taloushistoriaa.
Sahala
Sahala rakennettiin 1920-luvun alussa toimimaan Reposaaren sahan virkailijoiden asuinrakennuksena. Vuosien varrella Sahalaan on tehty muutossuunnitelmia Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimesta, viimeksi vuosina 1999 ja 2014 (ks. liitteet). Nykyisin rakennuksessa on majoitus- ja työhuoneita.
Vuonna 1919 sattui kohtalokas tapahtuma, kun sahan läheisyydessä oleva lautatarha syttyi palamaan. Tulipalossa vaurioitui useita rakennuksia, mukaan lukien sahan konttorirakennus. Uusi konttorirakennus pystytettiin samalle paikalle 1920-luvun alussa, mutta alkuperäisiä rakennuspiirustuksia ei ole säilynyt. Talossa oli alun perin pienet kuistit molemmissa päädyissä ja kaakkoisella pitkällä sivulla. Sisäänkäynti oli myös toisella pitkällä sivulla, mutta ilman kuistia.
Rakennuksen huonekoot olivat varsin pieniä, mutta ensimmäisessä kerroksessa on yksi isompi huone (60m2), joka saattaa olla toiminut Reposaaren sahan aikana konttorirakennuksen ruokailu- ja oleskelutilana.
Ympäristökeskuksen muutostyön yhteydessä vuonna 1990 huoneesta tehtiin kurssitila. Toisessa kerroksessa on säilytetty muutostyön yhteydessä rakennuksen keskellä pituussuuntaisesti olevat käytävät. Vanhat väliseinät on yleensäkin säilytetty molemmissa kerroksissa. Molempiin kerroksiin on tehty uusia WC-tiloja. Rakennuksen lounaispäähän lisättiin 1940-luvun lopulla lisärakennus isännöitsijän asunnon yhteyteen, ja lisärakennuksen katto toimi parvekkeena.
Lisärakennus piirustuksineen tilattiin vuonna 1948, ja tilaajana oli tuolloin Reposaaren sahan omistajana toiminut Rauma-Raahe Oy. Ennen lisärakennuksen rakentamista purettiin päädystä, johon lisärakennus tuli, pieni kuisti.
Vuonna 1990 ympäristökeskuksen muutostyön yhteydessä lisärakennus ja pieni kuisti purettiin, mutta kuisti rakennettiin uudelleen samaan paikkaan vanhan mallin mukaan. Rakennuksen päätyyn jouduttiin tekemään jonkin verran uutta ulkoseinää muutostyön yhteydessä. Ikkunat on säilytetty ympäristökeskuksen muutostyössä vanhanmallisina, moniruutuisina. Vuonna 1974 rakennus siirtyi Porin kaupungin omistukseen.
Reposaaren Sahala on kiehtovaan historiaan liittyvä kulttuuriperintökohde, joka on muuttanut muotoaan vuosien saatossa, mutta säilyttänyt viehättävän tunnelmansa ja ainutlaatuisen arkkitehtuurinsa.
